Asia liittyi aloitteeseen henkilöseurakuntien perustamisesta. Aloiteen tekijät katsovat, ettei heillä ole enää tilaa kirkossa ja seurakunnissa. Siksi paikallisseurakuntien rinnalle tulisi rakentaa henkilöseurakuntia erityisesti herätyskristityille ja naispappeuteen kielteisesti suhtautuville.
Aloite tänään toki hylättiin, mutta Espoon piispa Tapio Luoma piti huikean puheen. Hän nosti - kirkollisuutta varovaisuutta tietysti osoittaen - esiin ne, jotka kysyvät aivan muista syistä, onko heille kirkossa tilaa. Miten kirkko ja seurakunnat suhtautuvat heihin, jotka eivät ehkä koskaan ole kokeneet itsensä tervetulleeksi kirkkoon? Onko heille tilaa? Kai Kristuksen lähellä kuitenkin pitäisi olla tilaa kaikille?
Analyyttistä puhetta jatkoi räväkämmin Jaana Hallamaa, joka viittasi radio Aallon kirkosta eronneeseen toimittajaan. Jos toimittajan syynsä oli se, että "kirkossa on paskaa porukkaa", niin aloitteen tekijöiden intentio on samankaltainen. "Jos naiset olisivat pysyneet keittiössä ja homot kaapissa, niin kaikki olisi hyvin." Tulisiko päämääränä edes olla se, että kaikki ovat samaa mieltä?
Ehkä meidän pitäisi kuitenkin kärsiä toisiamme.
Kyselytunnilla väännettiin lähetysmäärärahoista ja kirkolliskokouksessa tiedoksi merkittyjen asioiden sitovuudesta. Sekava ja ikävä kekustelu kaikin puolin.
Illalla tulee vielä käsittelyyn ajamani aloite vieraskielisen työn järjestelyistä kirkossa. Yleisvaliokunta on tehnyt erinomaisen mietinnön, jossa nostetaan esille ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu ja moninaisuus. Kielilainsäädännön sallimia poikkeuksia tulee tehdä rohkeasti, vieraskielisiä on voitava palkata, työnjaosta ja rahoituksesta on päästävä nopeasti sopimukseen. Pieni eteenpäinmeno tämäkin.
Ja päätettiinhän täällä tänään tehdä kokonaisselvitys koko kirkon organisaatiouudistuksesta.
Hauskinta päivässä olivat kuitenkin edustajille jaetut nystyräpallot, joilla selkä sai päivällä liikuntaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti