Elisen päivän keskustelu nelivuotiskertomuksesta osoitti, että jotain on kirkolliskokouksessa muuttunut. Täällä on monia, minua nuorempia naisia, jotka ovat rohkeita ja pelottomia. Nyt he ovat astuneet päätöksenteon näyttämälle, eivätkä he enää häpeä tuoda esiin oman sukupolvensa elämänkokemuksia ja kirkon patriarkaalisia rakenteita. He eivät myöskään ole enää vaiti, kun heidän puheenvuorojaan kritisoidaan, vaan tarttuvat asioihin ja tarkentavat sanomisiaan. Jos siis eilen olin pessimisti, tänään olen tässä salissa optimisti. Kiitos puheenvuoroista Pauliina Järvinen, Kirsi Pohjola, Marjaana Toiviainen, Mirva Lehtinen ja Heidi Zitting ja monet muut!
Hallintovaliokunta on työskennellyt rakenneasioiden parissa. Esitimme, että seurakuntien tueksi laaditaan puuttumiskynnyskriteeristö, jota vasten seurakuntien elinkelpoisuutta tarkastellaan. Seurakunnat tarkastelevat omaa tilannettaan näiden kriteerien valossa toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tämä yleiskirjetasoinen velvoite hyväksyttiin ja se auttaa toivottavasti seurakuntia. Hallintovaliokunta esitti myös, että tuomiokapituleilla olisi velvollisuus aloittaa selvitystyö, mikäli seurakuntien talous ei enää kestä. Piispat kuitenkin vastustavat kaikkea hiippakuntien hallintoon vaikuttavaa muutosta ja säännösten yhtenäistämistä. Siksi säännösmuutos kaatui. Tämä on valitettavaa, sillä tämä ei tue seurakuntia, eikä aseta niitä yhdenvertaiseen asemaan.
Tänään keskusteltiin avioliitosta - kuinkas muuten. Pitkän, pitkän keskustelun jälkeen päätimme luvuin 64-40, että avioliittoon voidaan vihkiä pari, josta vain toinen kuuluu kirkkoon. Osa perinteisemminkin ajattelevista siis näkee kuitenkin, että maailma ympärillä muuttuu ja olemme uudessa tilanteessa. Asia palaa kuitenkin vielä säännösmuutoksena saliin ja silloin siihen tarvitaan määräenemmistö.
Pienin askelin kuljetaan eteenpäin. Aloite sukupuolineutraalista nimistöstä meni läpi. Sitä aletaan toteuttaa hallinnossa ja muutokset tehdään myös lakiin sitä myöten, kun uutta lainsäädäntöä syntyy. Sellaiset nimikkeet kuin lakimiesasessori tai selvitysmies jäävät pikku hiljaa historiaan. Ylipäätään yleisvaliokunta on yllättänyt tällä kaudella raikkaudellaan ja hyvillä mietinnöillä.
Kuvassa on Kuopion uusi pappisedustaja Ruut Hurtig, joka piti perjantaina hienon saarnan Jeremiasta, josta Jumala tekee pronssimuurin asialleen, muurin, jossa on kuitenkin särönsä. Se oli tämän kirkolliskokousviikon paras hengellinen puhe. Vahvuutta ei ole ilman murtumia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti