Timo von Böhm ja hallintovaliokunnan koira
Keskustelu
avioliitosta jatkui tänäänkin. Kolmas päivä menossa. Mutta nyt on jotain
liikkeellä. Kompromissiksi on ehdotettu, että papit saisivat toimittaa
siviiliavioliiton ja sen yhteydessä rukoilla puolesta ja kanssa. Entistä
useampi puhuu sen puolesta, että ratkaisu on löydettävä. Joku pieni toivon
pilkahdus kaiken keskellä. Spagaattia ollaan valmis tekemään kummassakin
leirissä – ainakin jotkut ovat. Puherumbassa on menossa nyt toinen kierros eli
samat ihmiset puhuvat toista kertaa, myös ne, jotka käsittelevät asiaa
valiokunnissaan. Turhautumisen keskellä yritän ajatella, että puhuminen,
dialogi ja yhdessä oleminen ovat ainoa tie eteenpäin.
Tässä
täysistunnossa on myös ollut mielenkiitoista debattia. Keskeiseksi
raamatunkohdaksi on noussut ensimmäisten kristittyjen kokous Jerusalemissa,
jossa päätettiin ympärileikkaussäädöksistä. Siellä tehtiin lopulta kompromissi.
Vaikeita asioita on ratkottu ennenkin. Myös juristien välinen keskustelu ja
pallottelu on ollut mielenkiintoista kuulla. Laki on niin kuin se luetaan. Ja
niin taitaa olla Raamattukin.
Talousvaliokunta
on tehnyt ahkerasti töitä muiden viettäessä jo vapaailtaa. Seurakuntien
tyytymättömyyteen suhteessa Kipaan ja Kirjuriin on nyt vastattu. Kirkkohallitukselle
on annettu tehtäväksi selvittää, mikä näissä prosesseissa meni vikaan ja miten
suuria hankkeita pitäisi tulevaisuudessa rakentaa ja hallinnoida. Syytä lienee
niin järjestelmissä ja keskitetyissä palveluissa kuin seurakunnissakin. Kirjuri
ei toimi kunnolla, eikä säästöjä saada aikaan, jos seurakunnat eivät digitoi ja
tarkista tietoja. Kipa ei toimi, jollei päällekkäisyyksiä pystytä purkamaan.
Pelkkä seurakuntien syyttely ei Kipa-asiassa johda mihinkään.
Mitä
muuta täällä on ollut? Taustalla käytäviä keskusteluja arkkipiispanvaalista,
ehdokaslistojen allekirjoituksia ja spekulaatioita. Ehkä vähän toivettakin
siitä, että salissa olevat arkkipiispaehdokkaat linjaisivat omaa kantaansa
ajankohtaisiin kysymyksiin. Ihan niin ei tämä kuitenkaan mennyt.
Ilmapiiri
käytävillä on ollut yllättävän hyvä vaikeista asioista ja erimielisyyksistä
huolimatta. Olen myös iloinen oman hiippakuntani kirkolliskokousedustajista,
joiden kanssa on voitu jakaa monia asioita, vaikka ei kaikesta yhtä mieltä
ollakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti