Tänään keskusteltiin lapsiasianvaikutusten arvioinnista ja määräenemmistösäädöksistä. Molemmat
esitykset lähtivät lyhyen yleiskeskustelun jälkeen jatkovalmisteluun eli
eteenpäin. Ne eivät ole ihan pikkujuttuja kumpikaan.
Mikäli uusi säädös menee
aikanaan läpi, seurakunnissa on arvioitava kaikkia päätöksiä niiden lapsiin ja
nuoriin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta. Ja tämä velvoittaa.
Määrävähemmistöllä sen
sijaan lähes mikä tahansa asia on voitu kaataa kirkolliskokouksessa. Nyt
määräenemmistö tarvittaisiin vain kirkon oppia ja sen tulkintaa koskevissa
asioissa. Entinen kreikanopettajani Kalervo Salo kysyikin, pitääkö
määräenemmistö saavuttaa päätettäessä käsikirjoista, virsikirjoista ja
raamatunkäännöksistä - niin kuin esitetään. Edelliset kun ovat rukousta ja
jälkimmäinen käännöstekniikkaa.
Päivän juttu oli
kuitenkin madame Räsänen, joka yllätti taas. Nosti esiin ihmisen arvon
kansallisuudesta ja ihonväristä huolimatta - hyvä! - ja eutanasian - senkin
esille ottaminen ja kirkon haastaminen siitä käytävään keskusteluun oli hyvä.
Mutta sitten tunteellinen aborttipuhe. Sinänsä tärkeä asia, mutta argumentit
kyllä aika yksipuolisia.
Talousvaliokunta pakersi
eteenpäin. Ja sitten illalla pankkivaliokuntaan, niin kuin talousvaliokunnan
jäsenen kuuluukin. Ja mistä siellä puhutaan. No seurakuntarakenteista. Mistäpä
muusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti