Nelivuotiskestomusta käsiteltiin edelleen. Osa puheista ohjeisti valiokuntaa, osa analysoi tekstiä ja muutama hartauspuhekin kuultiin. Tulevaisuusvaliokunta sai runsaasti pohjamateriaalia tulevaisuusselontekoaan varten.
Keväällä täysistuntoa keskustelutti kovasti kirkollisten rakennusten suojelu. Ehdotuksen mukaan kaikki yli 50 vuotiset rakennukset tulisivat suojelun piiriin. Salin kanta oli aika yksiselittäinen ja se näkyi tänään päätetyssä esityksessäkin. Suojelurajana on edelleen itsenäisyysvuosi 1917, mutta yhteistyö museoviraston kanssa tiivistyy. Helpottava päätös monille niille seurakunnille ja yhtymille, joilla kiinteistömassaa riittää yli oman tarpeen ja varojen.
Päivän kaksi isoa asiaa tapahtui kuitenkin istunnon laitamilla ja ulkopuolella. Changemakerin aloitteesta noin kolmannes kirkolliskokousedustajista allekirjoitti vetomuuksen oikeudenmukaisemman turvapaikkamenettelyn puolesta. Pieni askel tämäkin kohti kantaaottavampaa kirkkoa.
Kirkon työmarkkinalaitoksen eläkkeelle jäävä kirkkoneuvos Risto Voipio muistutti puheessaan työnsä merkitykestä:
"Hei, huomenta Suomi, hyvin pyyhkii.
Sun poikas valvoi taas ja ahkeroi.
Herrat Helsingissä laman alla nyyhkii.
Minä tein sen minkä aikamies vain voi."
Ehkä tämä voisi olla tämän viikon työskentelyn yhteinen motto. Vaikkei aikamiehiä ollakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti