Nyt se sitten alkoi. Ja tänään se myös loppui. Rakennekeskustelu nimittäin. Aamusta asti asiaa on pyöritelty puheissa puolesta ja vastaan. Erityisesti mallin vastustajat ovat olleet ahkerasti äänessä. Joidenkin edustajien mielestä nyt ei ole oikea aika tehdä muutoksia, toisten mielestä yhtymä on yksinkertaisesti huono ja kankea malli. Joskus tuntuu siltä, että osa seurakunnista olisi valmis maksamaan enemmän rahaa kirkon keskusrahastoon, kunhan kassaa ei tarvitsisi jakaa naapuriseurakunnan kanssa. Toiset vain pärjäävät edelleen itsekseen. Pakko on täällä monille kirosana. Ja ihan ymmärrettävästi.
Tässä salissa asioissa päättävät ennen muuta rikkaiden ja suhteellisen suurten seurakuntien edustajat. Salissa puhutaan paljon diakoniasta ja sen tarpeellisuudesta, mutta kuka puhuu köyhien ja pienten seurakuntien puolesta. Se täällä helposti unohtuu.
Yhtymä ei ole ainoa autuaaksi tekevä malli. Ei tietenkään. Hyvää seurakuntaelämää voi olla erilaisissa malleissa, myös isoissa seurakunnissa. Työntekijöiden siirtäminen tehtävästä toiseen on helppoa. Mutta kuten Jyväskylän seurakunnassa pappina toimiva Eivor Pitkänen totesi, Jyväskylän kokoinen seurakunta on tullut tiensä päähän. Jossain menee myös yhden seurakunnan mallin raja.
Muutosehdotuksia on täällä useita. Ensimmäinen niistä koski lain jättämistä pöydälle syksyn kokoukseen. Se kaatui selvin numeroin.
Puhemaratonin jälkeen muita äänestyksiä ei enää pidetty. Huomenna jatketaan ja äänestetään ainakin kahdesta asiasta. Lakiesitykseen on kirjattu, että ns. yhtymärovasti olisi kirkkoherrojen hallinnollinen esimies. Hän siis on vähän niin kuin esimies, mutta ei sitten kuitenkaan. Esitin kohdan poistamista, sillä se tuo mukanaan epäselviä esimiessuhteita ja turhaa byrokratiaa. Voi olla, ettei mene läpi. Huomenna ollaan viisaampia.
Kolmas äänestys koskee puheenjohtajuutta seurakuntaneuvostossa. Osa papistosta ja ennen muuta piispat pitävät tätä luovuttamattomana teologisena kysymyksenä. Monille luottamushenkilölle maallikkopuheenjohtajuus on iso periaatteellinen asia. Esityksen mukaan tulevaisuudessa seurakuntaneuvostot voivat itse päättää, toimiiko puheenjohtajana maallikko vai pappi.
Huomenna sitten äänestettäneen myös koko paketista. Määräenemmistö on kiikun kaakun. Mutta se on vasta huomisen murhe.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti