Päivän sykähdyttävin keskustelu käytiin salissa uusperheiden avioliittoon vihkimisen kaavasta. Perheneuvojien ehdotuksena oli, että kaavaan lisättäisiin vaihtoehto, jossa uusperheen lapset otettaisiin vihkimisessa paremmin huomioon. Monille kipeä aihe jakoi kannatusta puolesta ja vastaan. Joku hymähti tai laittoi asian kokonaan leikiksi, piti käsittämättömänäkin.
Samalla käytiin keskustelua toimitusten kirjan kaavojen sitovuudesta. Jos papistoa rohkaistaisiin soveltamaan kaavoja, ja lisämateriaalia olisi markkinoilla, aloitetta ei ehkä olisi tuotu saliin. Tosiasia on, että moni pappi ei uskalla, osaa tai jaksa ottaa kontekstia tarpeeksi huomioon. Toivottavasti käsikirjavaliokunta on viisas, ja miettii, miten tätä tärkeää asiaa voisi tavalla tai toisella edistää.
Päivän lähetekeskustelut ovat käsitelleet edustaja-aloitteita. Pääsin aloittamaan päivän esittelemällä aloitetta selvityksen tekemisestä vieraskielisestä työstä kirkossa. Ulkomaalaisväestön määrä kasvaa koko ajan ja kirkon olisi hyvä miettiä sen eri tasoilla, miten voimme olla myös maahanmuuttajien kirkko. Vieraanvarainen ja avoin.
Kirkon hallinnon kokonaisremonttia vaatinut Sami Ojalan aloite herätti keskustelua, monenlaista. Mutta sali haluaa keskushallintoon remonttia. Se on selvää. Ehkä populististakin. Silti olisi hyvä miettiä, miten karsia päällekkäisyyttä ja mitä asioita keskitetysti kannattaa hoitaa. Usein kristilliset järjestöt ovat parempia sisällön kehittäjiä kuin jäykähkö keskushallinto.
Viikko on ollut erittäin työntäyteinen. Olemme istuneet joka ilta puoli kahdeksaan. Ja tahti jatkunee koko viikon. Nyt jatkuu yleiskeskustelu rakenneuudistuksesta. Ja jatkuu huomennakin. Siitä sitten enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti